STRIJKMOLEN D

Suomi

Hoornse Vaart’in tuulimyllyt – usein kysyttyjä kysymyksiä



Ovatko tuulimyllyt avoinna yleisölle?


Myllyt eivät ole avoinna yleisölle, ne ovat kaikki yksityisasuntoja. Puutarhat ovat myös yksityisalueita.


     Mihin käyttöön myllyt on tarkoitettu?


Myllyt on suunniteltu veden pumppaamiseen. Alunperin ne käyttivät suurilla kauhoilla varustettua pyörää mikä myöhemmin on vaihdettu Archimede:n ruuviin. Mekanismi myllyjen kääntämiseksi tuulen suuntaan on niiden sisällä. Myllyjen kahdeksakulmaiset seinät on päällystetty kaislalla.


Milloin myllyt on rakennettu?


Myllyt rakennettiin vuosien 1627 ja 1630 välillä. Tuohon aikaan Heerhugowaard-polderi (kuivaamalla käyttöönotettu merenpohja)  otettiin käyttöön.


Miksi myllyt rakennettiin?


Kun tämän alueen Poldereita kuivattiin, syntyi erimielisyyttä siitä, kuinka ylimääräinen vesi johdettiin takaisin mereen. Nämä mylly pumppasivat vettä yhdestä kuivauskanavasta toiseen, jottei kapasiteettiongelmia päässyt syntymään.


Toimivatko myllyt vielä?


Myllyt olivat toiminnassa toiseen maailmansotaan asti. Tuolloin vesitilanne alueella muuttui ja kanavat joihin vesi pumppautui täytettiin. Siitä lähtien myllyt ovat toimineet vain asuntoina. Useiden entisöintiprojektien jälkeen kaikki neljä myllyä voivat jälleen pyörittää purjeitaan. Ainoastaan mylly C, toinen keskustasta päin, pystyy taas myös pumppaamaan vettä. Se pumppaa vettä viereisestä kanaalista taas takaisin sinne.


Ovatko myllyt pysyvästi asuttuja?

Kyllä, kaikki neljä myllyä ovat yksityiskoteja. Asukkaat ovat erikoiskoulutettuja tuulimyllyjen käsittelyyn ja he käyttävät myllyjä säännöllisesti. Tämän ansiosta myllyt myös pysyvät hyväkuntoisina.


Miksi tämän myllyn nimi on 'D'?


Alunperin näiden vesien äärelle rakennettiin kuusi tuulimyllyä. Keskustasta kauimmainen mylly paloi vuonna 1681. Vuonna 1941 vesiväyliä muutettiin eikä lähimpänä Alkmaar´ia sijaitsevalle myllylle ollut enää tilaa. Se purettiin ja siirrettiin osina Arnhem´in ulkoilmamuseoon, missä se tuhoutui Brittien pommituksessa. Jäljelläolevien myllyjen nimet ovat siksi B, C, D ja E.


Kuka omistaa nämä tuulimyllyt?


Myllyt omistaa 'Molenstichting Alkmaar en Omstreken' (Alkmaar´in ja sen ympäristön mylly-yhdistys) - yhdistys jonka tehtävänä on suojella myllyjä. Myllyt olivat huonossa kunnossa, mutta lukuisten vapaaehtoisten, monien alojen ammattilaisten kovan työn sekä valtiollisen tuen avulla ne kaikki on entisöity.


Onko tällä aluella muita tuulimyllyjä jotka olisivat auki yleisölle?


'Het Rode Hert' (Punainen Hirvi) on jauhomylly joka on toiminnassa arkipäivisin. Myllyn yhteydessä on kauppa jossa myydään monenlaisia aiheeseen liittyviä tuotteita. Itse myllyn sisään pääsee myös kiertokäynnille. Mylly sijaitsee noin puolen kilometrin päässä keskustan suuntaan.Toinen yleisölle avoin jauhomylly 'De Otter' (Saukko) on Oterleek´issä. Katso sijainti oheiselta kartalta. Lisäksi 'The Schermer'-polderilla sijaitsee Museomylly, mikä kuten nämä myllyt, on vedenpumppausmylly. Tämä mylly on keskimmäinen kolmesta jäljelläolevasta kaikkiaan 52:sta myllystä mitkä pumppasivat Schermer-polderin kuivaksi 1634 alkaen. Mylly on vielä toimintakunnossa. Se museoitiin vuonna 1968 ja on näyte 300-vuotisen, tuulimyllyjen avulla toteutetun merenpohjan käyttöönoton historiasta.